Menikö olympiamenestys sivu suun?

27.7.2015

Marigold IceUnity viime kauden lyhytohjelmassaan Bui Doi.

Suomalaiset muodostelmaluistelijat aloittavat uutta kautta apeina, sillä muodostelmaluistelu ei vieläkään päässyt lajiksi talviolympialaisiin. Seuramme päävalmentaja Anu Oksanen toteaa, ettei päätös sinänsä yllättänyt, mutta oli karvas pettymys.

Muodostelmaluistelu oli ehdolla kilpailulajiksi vuoden 2018 talviolympialaisiin Etelä-Koreaan, mutta Kansainvälinen olympiakomitea pudotti sen olympialajien joukosta Lausannessa pitämässään kokouksessa.

Suomi on maailman menestynein muodostelmaluistelumaa. Vuodesta 2000 lähtien järjestetyissä lajin MM-kilpailuissa suomalaisjoukkueet ovat voittaneet yhteensä 20 mitalia, joista kahdeksan on kultaisia. Kultaisista Anun valmentama Marigold IceUnity on voittanut neljä, hopeisista samoin neljä ja pronssimitaleista yhden.

”Lajimme on huipputasoa taitoluistelussa ja kaukana siitä harrastelusta, jota se pari vuosikymmentä sitten oli. Huima kehitys on saavutettu suhteellisen lyhyessä ajassa. Joukkueiden tason lisäksi myös yksittäiset luistelijat  ovat kovatasoisia huippu-urheilijoita verrattiinpa heitä minkä muun lajin edustajiin tahansa”, hän painottaa.

Kansainvälinen olympiakomitea haluaa uusia lajeja valitessaan lisäarvoa esimerkiksi TV-kiinnostavuuteen. Se odottaa, että laji kiinnostaa sekä mediaa että suurta yleisöä. Tavoitteena on myös sukupuolten välinen tasa-arvo.

”Tätä kaikkea muodostelmaluistelu tarjoaa, mutta valinta on ilmeisesti kaatunut muihin kriteereihin, joiden mukaan uudet lajit eivät saisi kasvattaa kisatapahtumien määrää tai järjestely- ja rakentamiskustannuksia.”

Pääasiassa kaikki uusina mukaan otetut lajit, curlingin sekajoukkuepelit, pikaluistelun massalähdöt, alppihiihdon joukkuekisat ja lumilautailun big air, pyörittävät Anun mukaan samoja urheilijoita uusissa kisamuodoissa. Tämä harmittaa Anua.

”Muodostelmaluistelu olisi myynyt hallin täyteen. Laji-ihmiset olivat suunnitelleet taitoluistelun aikataulun niin, että se olisi mahtunut kisaviikkojen ohjelmaan. Oli myös mietitty, miten urheilijat olisivat kisakylässä vaihtuneet eli majoituskapasiteetin ei myöskään olisi pitänyt tuottaa ongelmia.

Joukkueen koko oli määrä vetää minimiin: 18 luistelijaan – kilpailevaan 16 luistelijaan ja kahteen varaluistelijaan – yhteen valmentajaan ja yhteen joukkueen johtaja-huoltajaan. Normaalisti pelkästään luistelijoita on varallaolijat mukaan lukien 20.

Olympialaisiin oli tarkoitus ottaa vain maailman parhaat joukkueet, yksi maata kohti. Laji on huippu-urheilua Suomen ohella esimerkiksi Ruotsissa, Venäjällä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa.

”Lajimme olisi ollut arvokas lisä olympialaisten ohjelmaan. Taistelu jatkuu ja unelma siitä, että laji on mukana talviolympialaisissa tulevaisuudessa, elää. Jos vaikka 2022”, Anu summaa.

 

Jaa